Oletko koskaan miettinyt, miten nykyaikaiset ohjelmistot syntyvät ja miten niitä kehitetään yhä nopeammin ja tehokkaammin? Fikurolla tekoälyä hyödynnetään monipuolisesti tuotekehityksessä, jotta asiakkaille voidaan tarjota entistä parempia ja käyttäjäystävällisempiä ratkaisuja.
Vaikka tekoäly onkin tehokas apuri, korostamme samalla ihmisen asiantuntemuksen ja ammattitaidon korvaamattomuutta ohjelmistokehityksen jokaisessa vaiheessa. Selvitimme Fikuroa työkseen kehittäviltä Olavi Hartoselta (Senior Frontend Developer) ja Tommi Pirttilahdelta (Senior UX Designer) miten he kokevat tekoälyn roolin ohjelmistokehityksessä.
Onko tekoäly todella mullistanut ohjelmistokehityksen?
Fikuron tuotekehityksessä tekoälyllä on useita keskeisiä rooleja, jotka nopeuttavat ja tehostavat työtä.
Tässä muutamia esimerkkejä tekoälyn käyttämisestä Fikuron tuotekehityksessä:
1. Prototyyppien luominen ja käyttöliittymäsuunnittelu
Perinteisesti ohjelmistokehityksen alussa suunnittelija loi kuvia siitä, miltä uusi ominaisuus tai toiminto näyttäisi. Erityisesti poikkeustilanteiden prototyyppien luominen oli suunnittelijalle aikaisemmin hyvin työlästä.
Perinteisillä menetelmillä nämä poikkeustilanteet saattavat tulla esiin liian myöhään. Nyt tekoälyn avulla voidaan nopeasti luoda toimivia prototyyppejä. Tämä tarkoittaa, että voimme nähdä konkreettisen, toimivan version jo varhaisessa vaiheessa.
2. Koodin generointi ja tehokkuus
Kun prototyyppi on valmis, tekoälyä voidaan hyödyntää sen muuttamiseksi koodiksi. Tekoäly luo ikään kuin "tyhjän kuoren" eli peruskoodirungon, jonka varaan ohjelmistoa rakennetaan. Tämä ei tarkoita, että koodia kirjoitettaisiin kokonaan tekoälyllä, vaan tekoäly toimii apuvälineenä, joka hoitaa rutiininomaiset ja toistuvat osat.
3. Laadunvarmistus ja virheiden tunnistaminen
Tekoäly on erinomainen apuri myös koodin laadun varmistamisessa. Se käy läpi koodimuutokset ja tunnistaa mahdolliset virheet, puutteet tai kehityskohteet, joita ihminen ei välttämättä huomaisi. Esimerkiksi tekoäly voi huomauttaa, jos koodissa puuttuu tarkistus käyttäjäroolin perusteella tai jos logiikassa on virheitä ja optimoitavaa. Nämä tekoälyn ehdotukset ovat usein erittäin hyödyllisiä ja parantavat koodin laatua merkittävästi.
4. Tiedonhaun ja oppimisen tehostaminen
Ohjelmistokehityksessä koodaajien on jatkuvasti etsittävä tietoa ja ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Tekoäly, kuten chatbotit, ovat korvanneet perinteiset tiedonhakukanavat, kuten verkkohaut ja foorumit. Nyt koodaajat voivat kysyä tekoälyltä suoraan esimerkiksi, miten tietty komento tai toiminto tehdään tietyssä ohjelmointikielessä.
Perinteisesti on tarvittu substanssiosaajia kertomaan miten perus prosessit menevät, mutta nyt substanssiosaajat voi keskittyä ymmärtämään asiakkaiden monimutkaisempia prosesseja ja antaa tekoälyn selittää perusteet.
Tekoäly apurina, ei korvaajana
Fikurolla uskomme vahvasti siihen, että tekoäly on erinomainen apuri ohjelmistokehityksessä, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Tekoäly voi hoitaa rutiininomaiset tehtävät ja nopeuttaa prosesseja, mutta ohjelmiston suunnittelun, ongelmanratkaisun ja laadun varmistamisen syvälliseen ymmärtämiseen tarvitaan edelleen kokeneita ja ammattitaitoisia koodaajia.
Tekoäly on muuttanut ohjelmistokehittäjän työnkuvaa, siirtäen fokusta entistä enemmän itse tuotteeseen ja sen käyttäjäkokemukseen. Koodaaminen on nykyään enemmänkin spesifikaatioiden antamista tekoälylle ja sen tuottaman koodin hiomista, kuin koodin kirjoittamista alusta loppuun.
Fikuro jatkaa tekoälyn hyödyntämistä tuotekehityksessään ja pyrkii aina löytämään uusia tapoja tehostaa toimintaansa ja parantaa asiakaskokemusta. Samalla varmistamme, että laatu ja ihmisen asiantuntemus pysyvät kehitystyön keskiössä.
